Kestävän kehityksen määritelmä

tag logo Raaka-aineet , Luonnon monimuotoisuus , Raaka-aineet

Kestävä kehitys tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa

Kestävän kehityksen käsite on suhteellisen uusi. Ensimmäisen tunnetun määritelmän esitti YK:n asettama Brundtlandin Komissio: Kestävä kehitys on ” kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa”.

Tämä määritelmä antaa tuleville sukupolville oikeuksia maapallon uusiutumattomiin raaka-ainevaroihin ja tuottavaan luonnon ekosysteemiin, mikä pitää ottaa huomioon tämän hetken päätöksenteossa. Kestävän kehityksen määrittelemisen suurimpia ongelmia on tarpeiden tyydyttämisen käsite.

Tarvitseeko suomalainen lomamatkaa etelän lämpöön? Tarvitseeko koululainen multimediakännykän? Tarvitaanko liikuntahalleja, joissa kesälajeja voidaan harrastaa talvella tai talvilajeja kesällä?

Jos kaikkien maapallon ihmisten tarpeiden tyydyttäminen edellyttäisi samanlaista kulutuksen tasoa kuin kehittyneiden maiden ihmisillä tällä hetkellä on, ei monelle tulevalle sukupolvelle jäisi elämisen edellytyksiä. Näin rikkaiden maiden luontoa kuormittavan vaikutuksen pienentäminen ja köyhien maiden elinolojen parantaminen kuuluvat olennaisina osina kestävään kehitykseen.

Se nostaa esiin keskustelun siitä, kuinka saadaan ihmisten rakentamat taloudelliset ja sosiaaliset järjestelmät kestämään pidempään ja haittaavan vähemmän luonnon ekosysteemiä. Nykyään keskustellaan varsinkin maailmanlaajuisista muutoksista, kuten ilmastonmuutoksesta ja öljyvarojen ehtymisestä. Keskustelua hyödyllisempää on etsiä keinoja eri yhteiskunnan osien – yritysten, kotitalouksien, maatalouden - kestävän kehityksen edistämiseksi. Tämän vuoksi on käytännöllistä luokitella eri käytänteitä niiden ”kestävyyden” mukaan. Esimerkiksi voidaan sanoa, että hehkulamppujen korvaaminen energiansäästölampuilla edistää kestävää kehitystä.