Kestävän kehityksen osa-alueet

Kestävä kehitys ei liity pelkästään talouteen tai luonnon ympäristöjen säilyttämiseen. Nykyisin kestävä kehitys jaetaan ainakin kolmeen osa-alueeseen, jotka kaikki tulisi ottaa päätöksiä tehtäessä huomioon.

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys on monimuotoinen ilmiö eikä yhtä osa-aluetta voi jättää vähemmälle huomiolle. Kokonaisuudessaan kestävään kehitykseen kuuluvat seuraavat osa-alueet:

Ekologinen kestävyys: luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen
Taloudellinen kestävyys: pitkällä tähtäimellä kannattava toiminta
Sosiaalis-kulttuurinen kestävyys: ihmisten hyvintointi ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuus ja turvallisuus sekä hyvä elinympäristö

Euroopan unioni kiinnittää muun muassa huomiota taloudelliseen toimintaan. Tätä varten on laadittu periaatteita Yritysympäristöä varten. Lue lisää tästä. Tavoitteena on taloudellinen kestävyys. Yrityspolitiikan ja muiden politiikan alojen vuorovaikutus tulee kulkea käsi kädessä. Lue tästä.

Tämän linkin takaa pääset näkemään ympäristön huomioimista, jotta päästään ekolodiseen kestävyyteen.

Kestävä kehitys on myös kirjattu unionin strategioihin. Lue tarkemmin tältä sivustolta.

Yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (EMAS-järjestelmä) on ollut käytössä tammikuusta 2010 lähtien. EMAS (the Eco-Management and Audit Scheme) on vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä, joka on tarkoitettu yksityisen sektorin sekä julkishallinnon yrityksille ja organisaatioille. Tämän ympäristöjohtamisen välineen avulla ympäristöasiat otetaan järjestelmällisesti huomioon koko toiminnassa suunnittelusta alkaen. Organisaatio sitoutuu ympäristölainsäädännön noudattamiseen, ympäristönsuojelunsa tason jatkuvaan parantamiseen sekä julkiseen raportointiin ympäristöasioistaan. Lue Ympäristöministeriön sivuilta lisää. Samoin tästä pääset lukemaan lisää. Lue Työvoimahallinnon sivuilta lisää.

Komission tiedonanto 3.3.2010 KOM(2010) Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia ehdottaa EU:lle viittä mitattavaa tavoitetta, jotka pitäisi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Nämä tavoitteet antavat kehitykselle suunnan, ja ne muunnetaan kansallisiksi tavoitteiksi. Tavoitteet koskevat työllisyyttä, tutkimusta ja innovointia, ilmastonmuutosta ja energiaa, koulutusta ja köyhyyden torjuntaa. Ne näyttävät, mihin suuntaan on mentävä. Ilmasto- ja resurssihaasteet edellyttävät rajuja toimia. Voimakas riippuvuus fossiilisista polttoaineista, kuten öljystä, ja tehoton raaka-aineiden käyttö altistavat kuluttajat ja yritykset haitallisille ja kalliiksi tuleville hintasokeille toiminnoille.