Mitä seuraa kilpailun vapautumisesta?

Aikaisemmin turvattiin se, että palvelut olivat saatavilla. Monopoli määräsi palvelujen hinnan. Joissakin maissa valtio tuki toimintaa ja hinnat määrättiin asetuksilla. Syitä muutoksiin ovat olleet esimerkiksi teknologinen kehitys, globalisaatio sekä liberalisointi eli vapautunut kauppapolitiikka. Julkisen vallan omistamia tai valvomia yrityksiä on yksityistetty ja uusia yrityksiä on perustettu. Kilpailulainsäädäntö turvaa vapaan kilpailun toteutumista. Olemassa olevat verkot kuten tiestö, sillat, rautatieverkko sekä kaapeliverkko jne. helpottavat palvelujen tarjontaa. Esimerkkejä tästä ovat liikennepalvelut, sähkönjakelu ja jossakin määrin TV- ja radiotoiminta sekä puhelin- ja tietoliikenne. Kilpailua kuitenkin rajoittaa se, että useimmilla sektoreilla monopolit toimivat edelleen.

• Tätä taustaa ajatellen palvelujen tuottaminen kohtaa suuria haasteita. On päätettävä, millainen tulee olemaan perinteisten monopolien asema palvelun tarjoajina. Muutosten keskellä ei saa unohtaa kuluttajan etujen turvaamista.

• Euroopan unionissa uskotaan, että ”nyt kun nämä infrastruktuuuriverkostot (rautatiet, puhelinlinjat, kaapelit, putkistot jne) voidaan erottaa asiakkaille tarjottavista palveluista, markkinakilpailun edellytykset paranevat”. Tämä periaate mahdollistaa tekee sähkönjakelun tapaan sen, että erikseen voidaan laskuttaa verkon käytöstä ja erikseen itse palvelusta. Näinhän tapahtuu sähkön kohdalla - laskutus verkon käytöstä ja sähkönkulutuksesta.

• On monia esteitä vapaan kilpailun toteutumisessa. Soveltuvaa lainsäädäntöä ei ole riittävästi tai olemassa olevat säädökset eivät kaikilta osin toteudu. Yksityisyrityksillä ei ehkä ole riittävästi rahaa, jotta ne pääsisivät käyttämään olemassa olevia verkkoja ja tarjoamaan palveluja. Toimintaehtojen avoimuudessa ja oikeudenmukaisuudessa saattaa olla toivomisen varaa. Jos vapaa kilpailu ei toimi kunnolla, yritykset saattavat tehdä keskinäisiä sopimuksia, jolloin kilpailu vääristyy. Kaikki tämä vaikuttaa palvelujen hintoihin ja laatuun. Vaikka palveluntarjoajia tulee lisää, tämä ei automaattisesti lisää palveluja – esimerkiksi vedenjakelu säilyy luonteeltaan samanlaisena.

• Jopa niillä aloilla, joissa kilpailu on helpommin toteutettavissa, ei ole takeita, että hyöty palvelujen vapautumisesta näkyy kuluttajille asti, esimerkiksi hinnanalennukset. Tästä on esimerkkinä puhelinpalvelut, joissa ulkomaanpuheluiden hinnanlasku ei ole hyödyttänyt osaa kuluttajia. Paikallispuheluiden hinnat ovat laskeneet, mutta alennukset evät ole näkyneet esimerkiksi lankapuheluiden kiinteissä hinnoissa.

Hinnat ovat kuluttajille tärkeä asia. Palvelujen vapautumista tulisi seurata se, että kustannukset ja hinnat kulkevat aikaisempaa enemmän käsi kädessä ja hintojen pitäisi laskea. Tukiaisten käyttö jää pois. Toisaalta jotkut kuluttajaryhmät saattavat joutua epäedulliseen asemaan korkeampien hintojen takia sekä sen takia, että palveluja ei ole saatavissa kaikilla alueilla. Tämän takia Komissio otti käyttöön ”Altmark-paketin” vuonna 2005. Tällä tarkoitetaan valtiontukeen sovellettavien sääntöjen yksinkertaistamista.

• Kuluttajille saattaa seurata ongelmia. On pelättävissä, että joitakin välttämättömyyspalveluja ei ole tarjolla kaikille kuluttajille sellaisella hinnalla, joihin heillä on varaa. Haja-asutusalueilla infrastruktuurin rakentaminen on kallista ja näyttää siltä, että välttämättömyyspalveluja ei lisätä, vaan esimerkiksi lankapuhelinverkkoa jo ajetaan alas. Palvelujen tarjoajille toiminnan tulee olla kannattavaa.

• Joidenkin välttämättömyyspalvelujen tuottaminen ei ehkä kannata taloudellisesti. Kuluttajan valinnanmahdollisuudet jäävät pieniksi. Ellei tällaisten palveluiden tarjontaan puututa, näitä palveluita ei olisi lainkaan tarjolla. Esimerkiksi liikennöitsijä ei tarjoaisi bussivuoroja reitille, jolla on vain vähän matkustajia. Komissio on tarkastellut valtiontuen perusteita, kun yritykset tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja.

Tutustu tarvittaessa komission päätökseen 2006/842/EG, jossa kerrotaan, miten julkisista varoista maksetaan korvauksia palveluja tuottaville yrityksille.

.