Yleishyödyllisten palvelujen kehittyminen

Hyvin monenlaiset palvelut ovat yleishyödyllisiä, ja ne ovat välttämättömiä, jotta ihmiset voivat elää ja yritykset toimia. Palvelut ovat osa eurooppalaista yhteiskuntamallia. Luettelo on pitkä: verkkoja käyttävät toimialat kuten sähkönjakelu, puhelinliikenne, julkinen liikenne, TV-ohjelmien lähettäminen sekä postipalvelut ja toisaalta koulutus, vesilaitosten toiminta, jätehuolto sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.

Yleishyödylliset palvelut tukevat unionissa sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhdentymisen kehitystä.

Palveluiden historiallinen tausta vaihtelee. Jossakin hallitus on voimakkaasti ohjannut palveluja. Palveluja ovat tarjonneet hyvin erilaiset organisaatiot. Maakohtaisista suurista eroista huolimatta viranomaiset määrittelevät nämä palvelut yleishyödyllisiksi. Tästä syystä niille on asetettu erityisiä julkisen palvelun velvoitteita.

Tämä tarkoittaa sitä, että julkinen valta voi päättää yleishyödyllisten palveluiden luonteesta sekä laajuudesta. Se voi päättää, tarjoaako se itse näitä palveluita vai antaako se palvelujen tuottamisen jollekin muulle organisaatiolle, joko yksityiselle tai valtion omistamalle.

Palveluiden tarjoajien tulee noudattaa Euroopan yhteisön perustamisasiakirjan sekä muun EU-lainsäädännön ohjeistuksia. Monet verkkoja käyttävät palvelut ovat luonteeltaan kaupallisia palveluja, ja näihin sovelletaan alakohtaisia direktiivejä.

Viranomaiset ottavat huomioon unionin ohjeet, kun palveluille laaditaan toimintaperiaatteita ja -ehtoja. Tällainen jaettu vastuu on ilmaistu perustamisasiakirjassa, ja sitä on korostettu Lissabonin sopimuksen liitteenä olevassa pöytäkirjassa Yleishyödyllisistä palveluista.

EU:n säännösten mukaan tarkasteltuna on kahdenlaisia yleishyödyllisiä palveluita:

1. Yleiset taloudellisin periaattein toimivat palvelut ovat kaupallisia palveluja, joista on yleistä taloudellista hyötyä. Jäsenvaltiot voivat sen vuoksi asettaa niille julkisen palvelun velvoitteita. Näitä ovat erityisesti liikenne-, energia- ja viestintäalan palvelut.

Unionin sisämarkkinoiden toimintaperiaatteet sekä kilpailuehdot koskevat näiden palveluiden toimintaa ja muita ehtoja.
Laajat verkoja käyttävät palvelut ovat hyvin tärkeitä (puhelin, sähkö, kaasu, liikenne, posti). Siksi niitä säädellään erityisillä puitelaeilla. Lisäksi unionin lainsäädäntö käsittelee jossakin määrin ohjelmien lähettämistä (esimerkiksi direktiivi ”televisio ilman rajoja”).
EU:n säännökset eivät koske muita yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja kuten jätehuoltoa ja vesilaitosten toimintaa. Niihinkin sovelletaan jossakin määrin unionin yleisiä toimintaperiaatteita kuten ohjeistusta julkisista hankinnoista, ympäristölainsäädäntöä sekä kuluttajansuojaa.
Moniin kaupallisesti toimiviin yleishyödyllisiin palveluihin sovelletaan palveludirektiivin periaatteita.

2. Muita kuin taloudellisin periaatteiden toimivia palveluja ovat ne palvelut, joista perinteisestä huolehtii valtio. Esimerkkeinä ovat poliisi, oikeuslaitos sekä lakisääteisen sosiaalituvan tarjoamat palvelut. Unionin lainsäädäntö, sisämarkkinoita koskevat määräykset eikä myöskään kilpailulainsäädäntö koske näitä palveluja. Unionin säännöksistä niihin sovelletaan esimerkiksi tasa-arvosäännöksiä.

Lue lisää: Komission tiedontanto 2007/725: Yleishyödyllisiä palveluita ja yleishyödyllisiä sosiaalipalveluita koskeva uusi eurooppalainen sitoumus