Inflaatio

Inflaatiolla tarkoitetaan yleisen hintatason nousua. Inflaation vauhti määritellään yleensä kuluttajahintaindeksillä. Hintojen vakaus, jolla tarkoitetaan enintään 2% inflaatiota vuodessa, tukee talouden kasvua ja työllisyyttä.

Inflaatio

Kuinka hinnat määräytyvät?

Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että hinta muotoutuu tarjonnan ja kysynnän kohtaamisesta. Hintojen määräytymistä voidaan kuvata suurena huutokauppana, jossa toisella puolella ovat tuotteita ja palveluita tarjoavat ja toisella niitä ostavat ihmiset. Kun tuotteen myyjä hyväksyy tuotteestaan tai palvelustaan annetun tarjouksen, muotoutuu tuotteelle hinta.

Milloin hinnat nousevat?

Kun tietyn tuotteen kysyntä on suurempi kuin tarjonta tuotteen hinta nousee. Tällöin puhutaan kysyntäinflaatiosta. Se on tyypillinen nousukauden ilmiö.

Jos esimerkiksi suomalaisen ruisleivän kysyntä kasvaa ulkomailla nopeasti, saavat yritykset enemmän vientituloja. Tuotantoa lisätään olemassa olevien resurssien puitteissa, mutta jossain vaiheessa tuotanto saavuttaa sen hetkisen tuotantokyvyn rajat (esim. ruisjauhoja ei pystytä toimittamaan riittävän paljoa riittävän nopeasti). Tällöin syntyy niin sanottuja tuotantokapeikkoja. Jos tuotteen kysyntä kuitenkin kasvaa ulkomailla edelleen, pyrkivät leipomot vastaamaan tähän kysyntään. He ovat halukkaita tarvittaessa korottaman palkkoja ja maksamaan korkeampia hintoja muistakin tarvitsemistaan tuotantopanoksista (ruisjauho, leipomotilat jne.) Koska yrityksten tuotteiden kysyntätilanne on hyvä, ne siirtävät kohoavia työvoima- ym. kustannuksia hintoihin. Inflaatio kiihtyy.

Kun tuotantokustannukset nousevat. Tuotantokustannuksia nostavat esimerkiksi palkankorotukset, raaka-aineiden hintojen nousu, tuontihintojen nousu ja voiton suurentaminen. Tällöin puhutaan kustannusinflaatiosta.

Esimerkiksi paikallinen sähköntuottaja nostaa sähkönhintaa. Leipuri, joka käyttää sähköä uuneihinsa, joutuu nostamaan leivän ja pullan hintaa, jotta voisi maksaa korkeammat sähkölaskut. Jos leipuri ei nosta tuotteittensa hintaa, hän menettää rahaa ja voi päätyä vararikkoon.

Miten hintoja mitataan?

Inflaatiota mitataan yleensä kuluttajahintaindeksillä. Kuluttajahintaindeksiä voi ajatella suurena ostoskorina, johon on kasattu keskivertokuluttajan ostokset. Korin sisältö on yhdenmukaistettu EU:n alueella, joten kaikissa jäsenmaissa kuluttajahintaindeksi lasketaan samalla tavoin. Joka kuukausi kaikkien EU maiden tilastokeskukset laskevat yleisen hintatason ja vertaavat sitä edellisen kuukauden tulokseen. Näin saadaan tietoa siitä, onko hintataso koko unionin alueella keskimääräisesti noussut vai laskenut.

Ketkä käyttävät kuluttajahintaindeksiä?

Hallitukset ja työnantajat – tietoa käytetään palkkojen, eläkkeiden, sosiaalietujen jne. määrittämiseen
Sopimusten tekijät – Suomessa useimmat sopimukset tehdään nimellisarvoperiaatteella, jolloin esimerkiksi asunnosta maksettava vuokra on se rahamäärä, joka sopimuksessa on sovittu, eikä rahan arvon vaihteluita oteta huomioon. Pitkäaikaisissa vuokrasopimuksissa on kuitenkin mahdollista ottaa huomioon rahanarvon muutokset ja sopia, että vuokraa voidaan tarkistaa kesken vuokrasopimuskauden rahan arvon muutosten mukaan.

Inflaation määritelmä

Inflaatiolla tarkoitetaan hintatason yleistä nousua tietyllä aikavälillä. Sana yleinen on tässä määritelmässä tärkeä. Inflaatiosta ei puhuta, jos yhden tai kahden tuotteen hinta nousee. Inflaatio tarkoittaa, että lähes kaikkien tuotteiden hinnat nousevat. Raha menettää arvoaan inflaatiossa. Esimerkiksi jos bensan hinta nousee, voi bussimatkan hinta nousta 2 eurosta 2,20 euroon. Sama bussimatka maksaa nyt 20 senttiä enemmän. Tällöin puhumme jo 10 prosentin hinnankorotuksesta, joka puolestaan myötävaikuttaa inflaatioon.

Ketkä kärsivät inflaatiosta?

Kuluttajat – hintojen vertailu ja asiantunteva päätöksenteko on vaikeampaa jos hinnat muuttuvat
Tuottajat – investointien suunnittelu ja arviointi on vaikeaa jos hinnat muuttuvat yllättäen; inflaatio heikentää tulosta
Säästäjät – säästöjen arvo laskee inflaation aikana

Ketkä hyötyvät inflaatiosta?

Velalliset (ihmiset, jotka lainaavat rahaa) – inflaatio laskee korkoa ja täten lainan kustannuksia

Hintavakaus

Yksi rahan perustehtävistä on säilyttää arvonsa. Jotta ihmiset jatkossakin luottaisivat rahan arvon säilymiseen ja käyttäisivät rahaa, hintatason täytyy olla vakaa, eli rahan täytyy säilyttää arvonsa kaiken aikaa. Hintavakaus tukee talouden kasvua ja työllisyyttä – katso kohtaa ”ketkä kärsivät inflaatiosta” Tämän vuoksi Eurojärjestelmän päätavoite on pitää hinnat vakaina koko euroalueella. Vakaus on määritetty enintään 2% suuruiseksi kuluttajahintaindeksin kasvuksi vuodessa.

Linkkejä