Tästä tietopankista löytyy perustiedot rahasta, sen tehtävistä ja kansainvälisestä käytöstä.

Arkielämässä puhumme usein ”rahasta” jossain seuraavista yhteyksistä:
Kun taloustieteilijät puhuvat rahasta, heillä on erilainen merkitys mielessään: ”Rahalla tarkoitetaan yleensä kaikkea, joka hyväksytään maksuksi tuotteista tai palveluista tai takaisinmaksuksi lainasta”.
Vaikka taloustieteilijät ovatkin eri mieltä rahan tehtävistä, he yleensä hyväksyvät seuraavat kolme:
Raha on vaihdon väline
Kuvittele taloutta ilman rahaa – vaihtotaloutta – jossa kaikki tuotteet ja palvelut vaihdetaan suoraan toiselta. Tällaisessa tilanteessa kummankin pitää pystyä tarjoamaan toiselle sellaista palvelua tai tuotetta, jota toinen haluaa, muuten vaihto ei onnistu. Vaihtotalous hankaloittaa kaupan laajuutta ja tekee liiketoiminnasta kallista. Tämän vuoksi nykyaikaisessa kaupassa lähes kaikki liiketoimet tehdään käyttämällä rahaa vaihdon välineenä.
Jotta raha voisi toimia vaihdon välineenä sen tulee olla helposti standardoitu, laajasti hyväksytty, olla jaettavissa, olla helposti kannettavissa, eikä se saa menettää arvoaan nopeasti.
Raha on arvon mitta
Rahaa käytetään yleisesti talouden tilan mittarina. Tuotteiden ja palveluiden hintoja ei yleensä verrata suoraan toisiin tuotteisiin ja palveluihin, vaan niitä verrataan numeerisesti, rahalla. Tällä tavoin voidaan tuottaa hintatietoja paljon laajemmin kuin vaihdantataloudessa.
Raha arvon säilyttäjänä
Rahan kolmas tehtävä on säilyttää arvoaan ajan kuluessa.
Ihmiset käyttävät osan tuloistaan kulutukseen (ostamiseen) ja osan tuloistaan he säästävät. Säästöt voidaan sijoittaa monella eri tavalla, kuten obligaatioihin, osakkeisiin, rahastoihin, rakennuksiin, jopa kulutushyödykkeisiin.
Monilla edellä mainituilla säästötavoilla on selvä hyöty rahaan verrattuna. Ne tarjoavat jonkin edun tai esimerkiksi katon pään päälle. Raha voi myös menettää arvoaan inflaation seurauksena. Miksi sitten ihmiset säilyttävät rahaa säästötarkoituksessa? Vastaus on maksuvalmiuden vuoksi. Rahaa pääsee käyttämään heti ja sen voi helposti siirtää toisen haltuun.

Eurosetelit ovat samanlaisia koko euroalueella. Suomalaiset eurokolikot ovat Suomelle lyötyjä eurokolikoita. Eurokolikoissa arvopuoli (klaava) on kaikissa euromaissa samanlainen, mutta kääntöpuolen (kruuna) jokainen euromaa suunnittelee itse omille kolikoilleen. Suomen kansallisen puolen ovat suunnitelleet:
Suomessa 1 ja 2 sentin kolikoita on lyöty vain pienehköjä määriä etupäässä keräilijöitä varten. Niitä ei Suomessa juuri tarvita maksuvälineinä, koska Suomessa, toisin kuin muissa euromaissa, käteismaksut pyöristetään viidellä jaolliseen senttimäärään.
Lisää tietoa euroseteleistä ja eurokolikoista, sekä euroalueen yhteisestä rahasta saat Euroopan keskuspankin sivustolta
Melkein kaikilla valtiolla on oma kansallinen valuuttansa, jota käytetään maan rajojen sisäpuolella. Kun kauppaa käydään eri valtioiden välillä, tarvitaan yleensä eri valuuttoja. Tällaisessa tilanteessa täytyy voida vaihtaa rahaa valuutasta toiseen, eli määritellä eri valuuttojen arvo suhteessa toisiinsa. Valuutanvaihdossa määritellään valuuttojen suhteet toisiinsa. Jos vaihdat oman maasi valuuttaa jonkin toisen maan rahayksikköön, suoritat valuutanvaihtoa.
Vaihtokurssit Vaihtokurssi kertoo kuinka paljon vierasta rahayksikköä saa yhdellä kotimaisella valuuttayksiköllä. 1 €= 1,4272$ tai 1 € = 0,8069£ Valuutan arvonalennus lasketaan valuutan vaihtokurssin suhteesta muihin valuuttoihin. Valuuttakurssin laskiessa valuutta on vähemmän arvokas (halvempi) ja siksi sillä saadaan vaihdossa (myytäessä) pienempi summa toista valuuttaa. Jos 1 € = 1$ muuttuu 1 € = 1,2$ se tarkoittaa, että dollarin arvo on alentunut suhteessa euroon. Nyt tarvitset 1,2 dollaria, jotta voit ostaa yhden euron. Tässä tapauksessa euron arvo on noussut suhteessa dollariin ja se on nyt arvokkaampi.
Linkkejä:
Sanasto: Raha - Inflaatio - Ecu - ETA - Euro- Euroalue - Eurojärjestelmä